Palaute | |
Viime kuussa perehdyimme vanhaan kunnon ruuvikytkimeen. Eurooppaa lukuunottamatta ruuvikytkintä käytetään nykyisin normaali- ja leveäraiteisilla radoilla verrattain vähän. Automaattikytkimien uraa alkoi avata Willison -kytkin, joka on peräisin Amerikasta vuodelta 1916. Sen pohjalta kehittyi SA-3 automaattikytkin, joka otettiin Venäjällä käyttöön vuonna 1957.
Kun Neuvostoliitossa sitten siirryttiin SA-3 kytkimiin, pakotti se myös suomalaisia ottamaan kalustoonsa SA-3 -kytkimellisiä välivaunuja. SA-3 kytketään (kuukausi sitten esiteltyyn) ruuvikytkimeen ystävyyssiteen avulla. SA-3:n välyksissä on myös eroja henkilövaunujen ja tavaravaunujen suhteen. Tavarajunille sovitettujen välysten kanssa kytkimet kytkeytyvät herkemmin, mutta vastaavasti tekevät vaunujen välistä löysiä, joka ei matkustajajuniin sovi.
Suomen linjaveturit on varustettu nykyään SA-3 -kytkimillä. Ruuvikytkimeen nekin saadaan kiinni ystävyyssiteen avulla. Toinen vaihtoehto on eritoten vaihtotöihin suuniteltu Vapiti, johon perehdymme kuukauden kuluttua. Nämä kummatkin tosin lisäävät turhaan veturin ja vaunujen välystä ja vaativat kuljettajalta suurempaa tarkkaavaisuutta matkustusmukavuuden kanssa. Toisen sarjan Sr2 -vetureissa ei kuitenkaan ole SA-3 kytkintä vaan Unilink -kytkin, jossa on yhteenrakennettuna ruuvikytkin ja SA-3. Näin saadaan myös veturien ja vaunujen väli tiukemmalle.
Yleistuntomerkkinä voidaan mainita, että SA-3 on melkoinen järkäle, ainakin ruuvikytkimeen verrattuna :-) Kytkin on järeä, eikä sen käyttöä rajoita junapaino. Rajat tulevat vastaan veturin tehossa... SA-3 näkee Suomessa lähinnä venäläisten vaunujen ja välivaunujen kanssa. Myös uusiin vaunuhin on moista alkanut ilmestyä.
Unilink puolestaan kestää maksimissaan 450 kN:n vetämisen. Ja sitten kuviin:
SA-3
SA-3 -kytkin Sdggnqss-w -vaunussa. | |
SA-3 -kytkin jököttää vaunukorjaamon edustalla. | |
SA-3 -kytkentä. Kuva Perttu Karttunen. |
Unilink
Unilink Sr2 3244:ssä. |
Kiskojarru.netistä löytyy videopätkä Unilink -kytkimestä
Lähde: Resiina 4/2002, Markku Nummelin: Kytkimet. Kuvat Juhana Hietaranta, ellei muuta mainita.