Seisake.net Palaute
 

Artikkelit » Kytkimet: Ruuvikytkin

Ruuvikytkin on vanha keksintö, joka on edelleen aktiivisessa käytössä. Ruuvikytkintä on toki ajan mittaan kehitetty, mutta perusidea on edelleen toimiva.

(Nykyisen) ruuvikytkimen perusidea on melko simppeli. Vaunun päässä on koukku, johon voidaan laittaa tarvittaessa viereisen vaunun ruuvikytkimen lenkki. Tätä koukkua kutsutaan vetokoukuksi. Jos vaunun kytkintä on tarkoitus käyttää vetokoukun sijasta, käytetään koukusta roikkuvaa kytkintä.

Kytkimessä on aluksi kaksiosainen melko pitkä osa, vetotanko. Vetotangon jälkeen tulee kiristysruuvi, jolla ruuvikytkin kiristetään tiukalle. Ruuviosan jälkeen tulee poikkikappale, joka yhdistää vetotangon/ruuvin lenkkiin, joka puolestaan laitetaan vetokoukkuun. Kun "vaunun a" kytkin on käytössä, se on kiinnitettynä "vaunun b" vetokoukkuun. Tällöin "vaunun b" kytkin on siis toimettomana, eli roikkuu...

Roikkuva kytkin on ripustettuna alempaan tukikoukkuun, virallisemmalta nimeltään lepokoukkuun, joka estää koko kytkinhärdellin roikkumista aivan ratapölkkytasolla. Tukikoukku on 1980-luvulla tullut tärkeäksi, kun ruuvikytkimiä ja vetokoukkuja uusittiin UIC:n mukaisiksi. UIC:n mukaiset ruuvikytkimet ovat pitempiä, jolloin ne voisivat vapaana roikkuessaan vaurioittaa ratarakenteita.

Koska yksi kuva tunnetusti kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, on alla 2000:n sanan verran tietoa; kuvat ruuvikytkimestä Uad -vaunussa ja kytketystä ruuvikytkimestä kahden Occ -vaunun välissä:

Kuva Kuva

Ruuvikytin. Mjoo-o. Näyttää melko heppoiselta, kun ajatellaan minkälaiselle koetukselle ne joutuvat vaikkapa raskaiden tavarajunien kanssa. Tätä on VR:lläkin ajateltu, ruuvikytkimeen vaikuttavan junapainon suurin sallittu määrä on 3100 tonnia. Tällöin junapainoon vaikuttava nousu saa olla maksimissaan 7,5 promillea. Saksassa vastaava luku on 3500 t. Jos nousua tulee olemaan vaikkapa 12,5 promillea, junapainokin saa olla vain 2300 tonnia.

Kuten kertaalleen on tullut mainittua, ruuvikytkimessä on siis kiristysruuvi, jolla kytkin saadaan kiristettyä kun junilla ajellaan. Vaihtotöissä, ainakin jos vaunuja on tarkoitus käsitellä laskumäessä, vaunujen välit, eli ruuvikytkimet löysätään, jolloin nopea liikkeellelähtö ja pysähdys vaikuttavat entistä enemmän junarungon ruoskamaiseen käytökseen. Löysääminen on kuitenkin laskumäkityöskentelyssä välttämätöntä; tällöin vaunu(ja) voidaan irroittaa letkasta helposti pitkävartisella kepillä. Keppiä käytetään varsin yksinkertaisesti; nostetaan sillä ruuvikytkin pois vetokoukusta. Jos ruuvikytkin olisi tiukalla, tämä ei luonnollisesti onnistuisi.

Alla vielä kuva Einu 27189:n ja Nom 11003:n välisestä kytköksetä:

Kuva

Lähde: Resiina 4/2002, Markku Nummelin: Kytkimet. Kuvat Juhana Hietaranta.

Seisake.net © Juhana Hietaranta ja Santeri Laurila 2002-2017 - Info ja palaute