Seisake.net Palaute
 

Blogi » 16.05.2010

Vihdistä Siuntioon, Pohjasta Raaseporiin

Juhana Hietaranta

Kuva Edelliskerralla lisätyissä kuvissa kahlattiin vielä metrisissä hangissa, mutta nyt päästään ihailemaan jo puihin puhjenneita lehdenalkuja. Tänään lisättyyn kuvasatsiin valikoitui muutama eilisellä kuvausreissulla syntynyt kuva.

Pitkästä aikaa oli nimittäin mahdollisuus viettää päivää kuvaamisen merkeissä. Koska puolenpäivän tietämillä oli yksi sovittu meno Kirkkonummella, luontevaksi kuvausalueeksi valikoitui läntinen Uusimaa. Lauantaipäivän junatarjonta sillä suunnalla koostuu rantaradalla lähinnä tunnin välein suuntaansa kulkevista Turun junista, ja Hankobaanalla puolestaan Dm12-liikenteestä ja parista muusta kulkijasta.

Mitään kovin tarkkaa kuvaussuunnitelmaa en viitsinyt tehdä, enkä myöskään ottaa sen kummempia suorituspaineita kuvattavien junien määrästä. Ennemmin oli tarkoitus viettää vapaapäivää kruisaillen, nauttia hellesäästä ja katsastaa muutamia joko kartasta tai muiden kuvista keksittyjä kuvauspaikkoja.

Aamun ensimmäiseksi kuvattavaksi valitsin Riihimäeltä Kirkniemeen matkaavan T3644:n. Koska muistikuvia tai aiempia kokemuksia Turun motarin ylittävän ratasillan näkymistä ei ollut, ja kartan perusteella paikan saavutettavuus näytti kuitenkin ihan hyvältä, päätin kuvata junan sen ylittäessä ykköstietä.

Kartan perusteella miettimäni paikka vaikutti kuitenkin melko tylsältä, joten lähdin tallustelemaan kävelytietä eteenpäin ja etsimään parempaa kuvakulmaa. Ylöspäinhän on junia kuvatessa aina kiva hakeutua, ja kun kevyenliikenteenväylältä kohti motarin hirviaitaa nouseva rinne oli sekin ihan kiivettävissä, nousin niin ylös kuin pääsin. Heti alkoi avautua parempi näkymä niin motarille kuin radallekin. Vastavalo oli kylläkin aika jyrkkä, ja junasta jäisi näin varjopuoli näkyviin, mutta edestä tuleva valo sai toisaalta vaaleanvihreät lehdenalut hohtamaan komeasti. Päätin pitää paikan.

Junaa odotellessa oli aikaa miettiä polttoväliä ja sommittelua ja näpsiä vähän testikuvia. Kuvan etualan tylsyys jäi kuitenkin vielä vaivaamaan. Päätin piruuttani heittäytyä tekotaiteelliseksi, ja kokeilin sihdata rataa pienen koivunalun oksiston siimeksestä. Lopputulos ei näyttänyt ollenkaan pöllömmältä, joten jäin odottamaan junaa niille jalansijoille. Pian motarin melun ylitse alkoikin kuulua jyrinää, ja kaksi deeveriä möyrysi junansa kanssa moottoritien ylitse. Onnistunut kuvauspäivän aloitus saa aina hyvälle tuulelle, niin nytkin.

Seuraavaksi hurautin Siuntion suunnalle kuvaaman Turun junia. Ajatuksena oli etsiä jokin hyvä kuvauspaikka Siuntionjoen tienoilta. Kovin oli pusikkoa siellä sun täällä, eikä mikään tielle näkyvä paikka sytyttänyt oikein siinä määrin, että olisi tehnyt mieli jalkautua. Hetken kiertelyn jälkeen päätin kuitenkin pysähtyä ja etsiä jonkin sopivan sihtauspaikan Riddarbackenin tunnelista tulevalle junalle. Juuri, kun olin nousemassa autosta ulos, tulin vilkaisseeksi vastakkaiseen suuntaan pellon yli. Pellon takaa, puiden latvojen yltä kohosivat komeat avokalliot. Ja jos täältä näkee sinne, sieltäkin täytyy nähdä tänne, tuumailin. Tajusin samassa, että kyseessähän täytyy olla samat kalliot, joilta otettuja kuvia olen niin netissä kuin kirjoissakin nähnyt. Löytyy maastokartasta nimellä Kumlet.

Niinpä ajoin lähemmäs kallioita, pysäköin auton ja kuvasin aluksi tylsähkön "juna keväisen pellon takana kuvan" IC2 125:stä. Sitten kävelin rinteisen metsän läpi kalliolle, josta tosiaan avautui ihan komea näkymä peltojen yli. Teleobjektiivi vaan kiinni ja sihtaamaan. Kun kerran aikaa oli, tuli sommittelua mietittyä kerran jos toisenkin. Vaakakuvaa vaiko kenties pellon raitojen mukaista pystyä, perinteistä maisemakuvaa vaiko vähän yllättävämpää rajausta..? Välillä on ihan hauska joutua odottelemaan kuvattavia junia kaikessa rauhassa, koska silloin on ainakin aikaa miettiä, minkämoista kuvaa on ottamassa.

Iltapäivästä päädyin sitten koluamaan Pohjankurun kuvauspaikkoja. Mielessä siinteli mahdollisuus kuvata Turun juna sen ylittäessä teollisuusratana toimivaa vanhaa rantarataa. Hetken kiertoajelun jälkeen jätin auton rautatietunnelien puhkoman kallion päällä kulkevan tien varteen ja jalkauduin pöpelikköön. Yksi juna ehti mennä sivu suun, tai tuli siitä yksi tylsä näpäys otettua, mutta seuraavaksi päädyin puolivahingossa tavoitteeseeni sopivalle kuvauspaikalle. IC2 137 tuli kuvaan parahiksi ilman sen pidempää odottelua.

Sitten etenin kallion pohjoispuoliskolle, ja sieltähän sitten avautuikin se klassisen tuttu näkymä Pohjankurun liikennepaikalle. Seuraavaa junaa odotellessa ehti oikein ottaa aurinkoakin. Onneksi Pohjanpitäjänlahdelta puhaltanut leppoisa merituuli vähän viilensi.

Tie vei illan mittaan vielä Tammisaareen, jonka Norra hamnenin lämmin ilta-aurinko, miljöö ja meininki saivat aikaan suorastaan ulkomaanlomafiiliksen... Kameran eteen päätyivät Tammisaaren suunnalla yllättäen etuajassa VET-junana kulkenut deeveri ja pari ajallaan kulkenutta Dm12:ta.

» Katso tänään lisätyt kuvat!

© Juhana Hietaranta, julkaistu 16.05.2010 15:36

Kommentit

Jimi Lappalainen (16.05.2010 18:45)
Oli hienoja kuvia ja hieno kirjoitus!

Kommentoi!
Nimi

Kommentti

Syötä alla olevaan kenttään numeroina luku kaksitoista (mainosbottien esto)


« Blogisivulle

Seisake.net © Juhana Hietaranta ja Santeri Laurila 2002-2017 - Info ja palaute