Seisake.net Palaute
 

Blogi » 04.05.2009

Reissu jatkuu

Juhana Hietaranta ja Santeri Laurila

Berliini teki vaikutuksen vihreydellään ja melkoisella raideliikenneverkollaan. Kokeiltua tuli paitsi u- ja s-bahn -systeemejä, myös varsin sujuvaa bussi- ja raitiovaunuliikennettä. Kun tähän soppaan lisätään vielä DBn kalusto, jota tuntui vilisevän kaikkialla kuin Märklin-kuvastossa ikään, ei jää pienintäkään epäilystä siitä, etteikö Berliini ole yksi joukkoliikenneharrastajan unelmakaupungeista!

Keskiviikkopäivämme kului junakuvauksen, muurin jäänteiden bongaamisen ja kuuleman mukaan kebabin saralla uraa uurtaneessa ravintolassa syömiseen. Illalla olikin sitten aika jättää Berliini taakse. Jatkoimme matkaa ICE:llä Frankfurtiin, jossa odotti yö edullisessa hotellissa.

Aamulla pääsimme kokemaan niin ihmisten kuin junienkin aamuruuhkavilinää Frankfurt hbf:llä. Aamiainen vielä matkaan aseman putiikista ja hyppy Stuttgartin junaan. Sieltä jatkoimme matkaa RE:llä Märklin-kaupunkinakin tunnettuun Göppingeniin,jossa tähtäimessämme oli tietysti käynti Märklin-museossa. Paikan löytäminen aiheutti aluksi pientä harhailua, koska Google löytää museolle kolme eri osoitetta. Lisäksi paikallisten bussikuskien englanninkielen taidot tuli todistettua yhtä hyviksi kuin omat saksan taitomme, mutta lopulta löysimme kuin löysimmekin oikeaan osoitteeseen.

Märklineiden ihailun ja ruokailun jälkeen nousimme IRE-junaan, joka sujahti nopeasti Stuttgartiin. Taas junanvaihto, tällä kertaa varsin täyteen IC-junaan. Alkava pitkä viikonloppu oli saanut ihmiset liikkeelle, joten lopulta löysimme itsemme ohjausvaunun polkupyöräosaston läppäistuimilta. Pari tuntia vierähti kuitenkin yllättävän nopeasti, sillä paikoiltamme avautui normaalia laajemmat maisemanäkymät. Ohjaamon verho oli kiinni, mutta PZB90-kulunvalvonnan piippaukset kuuluivat hyvin ja antoivat sentään hieman kiinnostavia viitteitä ohjaamon tapahtumista.

Maisemat tulivat sitä paremmiksi, mitä lähemmäs Koblenzia tultiin. Välillä vieressä virtaava joki, yllättävän jyhkeät ja äärettömän vihreät vuorenrinteet yhdistettynä vanhojen talojen ja linnojen vilinään tuntui melkeinpä epätodelliselta. Ihmeteltyä tuli myös huomattavan kaltevilla rinteillä olevia peltoja. Maisemissa riitti katseltavaa myös Koblenz-Luxemburg junassa, jolla saavuimme perille 21.34 vappuaattoiltana.

Luxemburgissa pääsimme hyödyntämään sukulaismajoitusta, joten siellä oli luvassa peräti kolme yötä. Paikallinen vapunvietto tuli todettua varsin rauhalliseksi, lähes olemattomaksi. Vappupäivä kului kuitenkin mukavasti, jos ei muuten, niin ainakin auringonpaisteesta ja komeista jokilaakson maisemista nauttien.

Lauantaina teimme päiväretken Kölniin. Matkoilla pääsimme taas ihailemaan Koblenzin suunnan hienoja maisemia. Kölnissä ihmettelimme katedraalia ja kapusimme viitisensataa porrasta sen tornin näköalatasanteelle. Loppuaika kului keskustaa kierrellen, junia kuvaten ja syöden. Piipahdimme myös nettikuppilassa varailemassa pari loppureissun hostellia. Sen jälkeen oli aika palata Luxiin, ja samalla päättää tämän reilin osalta Saksan kiertäminen ja kiinnostavan DB-meiningin ihailu. Nähtävää jäi kyllä tulevaisuuttakin ajatellen!

Sunnuntai olikin sitten kirjaimellisesti matkapäivä. Lähdimme liikenteeseen Luxemburgista ja aluksi reissasimme Belgian halki vaihtaen junaa Namurissa. Radan varren maisemat olivat yleisilmeeltään enemmän tai vähemmän nuhjuisia. Myös belgialaisten käsitys InterCitystä ihmetytti; juna tuntui pysähtyvän joka maitolaiturilla ja seisoi aina vähintään muutaman minuutin. Ranskan Lillessä oli parin tunnin vaihto, joka kului lounasta syöden ja pari korttelia kiertäen. Lisäksi pientä hämminkiä aiheutti se, että DB:n sivujen aikatauluhaku oli erehtynyt nimeämään TGV:n RE:ksi. Tämän huomaaminen vei hieman aikaa, sillä käppäilimme eestaas asemalta toiselle ja välillä nettikahvilaan. Lopulta pääsimme Ranskan pohjoisrannikolle Calais'n, mutta sen verran myöhemmin, että Englannin ylittävä laivamme oli juuri ehtinyt lähteä. Pääsimme kuitenkin muitta mutkitta 50 minuuttia myohempään laivaan omilla lipuillamme, joten asia oli pian pois päiväjärjestyksestä. Englannin puolella menimme Doverista Lontooseen junalla.

Nyt olemme viettäneet päivän Lontoossa. Jatkamme kertomusta tästä jossain vaiheessa, nyt on luvassa vielä loppuviikko Ranskassa ja Espanjassa.

© Juhana Hietaranta ja Santeri Laurila, julkaistu 04.05.2009 23:43

Kommentit

Kommentoi!
Nimi

Kommentti

Syötä alla olevaan kenttään numeroina luku kaksitoista (mainosbottien esto)


« Blogisivulle

Seisake.net © Juhana Hietaranta ja Santeri Laurila 2002-2017 - Info ja palaute